Uskonpuhdistuksen aika, 1500-luku

Uskonpuhdistus ja Mikael Agricola

Uskon puhdistaminen Lutherin oppien mukaiseksi aloitettiin vuonna 1527. Kuningas Kustaa Vaasa käytti tilannetta hyväkseen ja määräsi kirkon omaisuuden siirrettäväksi kruunulle. Kirkon köyhtyminen heikensi oleellisesti sen koulutus- ja sosiaalista toimintaa kansan keskuudessa.

Mikael Agricola julkaisi vuonna 1543 aapisensa ABC-kiria, josta suomenkielinen kirjallisuus sai alkunsa. Vuonna 1548 hän julkaisi Uuden Testamentin ja vuonna 1551 Daavidin psalttarin. Uskonpuhdistus toi lisäksi latinan ohelle ruotsinkielen kirkkoihin, mutta suomenkielisiä jumalanpalveluksia ja saarnoja saatiin vielä odottaa.

Pitäjä vaurastuu

Koska lähimmät ulkomaankauppaan oikeutetut tapulikaupungit, Turku ja Viipuri, olivat melko kaukana, alkoivat yritteliäät talonpojat kuljettamaan myyntituotteitaan meren yli Tallinnaan. Vuoteen 1540 mennessä oli Helsingin pitäjästä 11 laivurillaan tullut Etelä-Suomen talonpoikaispurjehduksen kolmanneksi tärkein keskus. Vaikka Kustaa Vaasa oli purjehdukset kieltänyt, jaalayhtiöt kukoistivat ja koko pitäjä vaurastui.

Helsingfors ja kuninkaankartano

Kustaa Vaasa määräsi vuonna 1550 perustettavaksi Helsingfors-nimisen kaupungin joen suuhun Helsingin pitäjään. Perimmäisenä tarkoituksena hänellä oli saada talonpoikaispurjehdus kuriin ja verotettavaksi sekä perustaa Tallinnan kanssa Venäjän kaupasta kilpaileva kaupunki. Porvarit kaupunkiin määrättiin Raumalta, Ulvilasta, Tammisaaresta ja Porvoosta. Kaupunkisuunnitelmansa tueksi kuningas perusti samanaikaisesti kuninkaankartanon Vantaanjoen koskien väliselle saarelle, josta tulikin kruunun hallinto-, talous- ja sotilaallinen huoltokeskus.

Aluksi kaupungin perustaminen aiheutti pitäjäläisissä levottomuutta, sillä purjehduskielto, maiden menetykset kaupungille ja rakennushankkeiden työrasitukset asettivat uskollisuuden kruunulle koetukselle. Lisäksi pitäjän suurimmiksi maanomistajiksi nousi muualta tulleita kaupunkiporvareita ja virkamiehiä. Ajan myötä kaupunki havaittiin kuitenkin tuottavaksi markkinapaikaksi, sillä sinne sijoitettu sotalaivasto ja sotaväen huolto- ja kokoamiskeskus nostivat maataloustuotteiden kysyntää. Toisaalta joukkojen majoittaminen, kyyditseminen ja huolto olivat rasituksia. Pitäjä ja kaupunki kuitenkin kehittyivät käsikädessä. Helsinki oli myös pitäjäläisten koulukaupunki.

Taantuma

Vuonna 1570 syttynyt 25-vuotinen sota Venäjää vastaan, ns. pitkä viha, koetteli Helsingin pitäjää. Sotaverot, väenotot ja vihollisen hyökkäykset köyhdyttivät talonpoikia. Kehitys taantui ja useista tiloista tuli autiotiloja eli ne eivät kyenneet maksamaan verojaan. Vuonna 1571 vihollinen tuhosi yli 300 savusta eli veroa maksavasta talonpoikaistalosta yli 80. Kantapitäjän väkiluku vaihteli n. 2400-2600:n välillä.

Vihollisuudet loppuivat Täyssinän rauhaan vuonna 1595, ja pitäjä saattoi aloittaa tointumisensa. Vuotta myöhemmin puhjennut laaja talonpoikien kapina, nuijasota, ei ulottunut Helsingin pitäjään. Sen sijaan koko 1590-luvun kestänyt kuningas Sigismundin ja Kaarle herttuan välinen valtataistelu ei voinut olla vaikuttamatta myös Helsingin pitäjään. Valtaosa Suomen aatelistosta ja upseeristosta asettui kuninkaan puolelle, ja monet heistä menettivät sittemmin Kaarle herttuan toimesta päänsä. Vuosisadan loppuun mennessä Suomi oli menettänyt suuren osan aktiivisimmista ja kansan puolia pitäneistä miehistään.